Dieđut sápmelaččaid birra

Sápmelaččat leat Eurohpa áidna álbmot, mii lea ožžon eamiálbmoga stáhtusa. Sápmelaččat orrot njealji riikkas: Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas. Sápmi ollá Gaska-Norggas ja -Ruoŧas ja davimus Suomas gitta ruoššabeallái Guoládatnjárgii. Suoma sámedikki mielde sápmelaččat leat sullii 60 000. Stuorámus oassi sámiin orrot Norggas.

Ovdal ja dál

Dolin sápmelaččat ledje meahcásteaddji-čoaggit ja elle njuolga luonddus. Vaikko sápmelaččaid leat dutkan olu, gávdno sámiid čálalaš historjjás oalle unnán diehtu. Historjjá maiddái leat botnjan ja tulkon máŋggaláhkai. Sámiid njálmmálaš árbedieđus leat bastán čoaggit čálalaš hápmái dušše muhtin oasi. Sámiid kultuvra lea áiggi mielde nuppástuvván, vaikko maiddái lávut, goađit ja eará sámekultuvrii gulli árbevirolaš áššit leat ain oassin sámiid eallima. Maiddái mis sámenuorain leat dálá áigge ásodagat, porsliidna hivssetstuolut, ođđaáiggi mátketelefovnnat ja dihtorat (vaikko ii leatge nu sihkar, leago oktavuohta juohke sajis) ja otná beaivvi biillat, mohtorgielkkát ja njealljejuvllagat.

Dieđut sápmelaččain

Dávjá ovdagáttut ja miellagovat sápmelaččain leat máŋggaláganat ja muhtumin oalle ártegatge – eandalii máttit Suomas. Soaitá oahpahus- ja kulturministeriijage (OKM) vel muhtumin fuomášit, ahte Suoma (máilmmisge rámi ožžon) skuvlenvuogádagas lea mealgat ráigi. Sávvamis muhtumin boahtteáiggis Suoma skuvllat álggášedje oahpahit mánáide juoidá maid Suoma iežas eamiálbmogis, sámiin; min historjjás, eallindábiin ja dálá dilis.

Vierut, dábit ja borramuškultuvra

Máŋggat sámekultuvrra vierut ja dábit leat dán rádjai seilon viehka bures das fuolakeahttá, ahte Suoma stáhta vikkai assimilašuvdnapolitihkain (assimilašuvdna= váldokultuvrii suddadeapmi/jávkadeapmi) eastit sámiid hállamis sámegiela almmolaš báikkiin. Oktan ovdamearkan kultuvrra seailumis sáhttá máinnašit árbevirolaš borramušaid seailuma maiddái dálá gárvvesborramušáigge. Vaikko ostojuvvon borramuša oassi lea maiddái sámiid boradanbeavddis sturron, dearvvašlaš árbevirolaš borramušat, nugo guolit, bohccobiergu, muorjjit ja daid árbevirolaš gárvvistanvuogit leat ain dehálaččat.

Eallinvuogit

Boazodoalu jurddašit dávjá “eanemus sápmelaš” eallinvuohkin. Leage duohta, ahte bohccot ja dan ovdal gottit leat leamašan hui guhká okta deháleamos vuođđogeđggiin sámiid birgejumis. Boazodoalus eallá goit ain unnit oassi sámiin, oassái dan dihtii, ahte boazodoalu gánnáhahttivuohta lea oalle heittot dán áigge, iige eallinvuohki oaččo dan doarjaga, man gáibidivččii. Erenomážit stuorra, máŋggaid miljovnnaid ruvkedoaimmat gilvalit dávjá árbevirolaš boazodoaluin. Maiddái Suoma boraspirepolitihkka fuonida boazodoalu gánnáhahttivuođa radikálalaččat.

Sápmelaččaid árbevirolaš eallinvuohkin navdit dábálaččat boazodoalu, guolásteami, meahcásteami ja duddjoma. Liikká maiddái sápmelaččat leat oahppan čállit, čohkkát kantuvrras, vuodjit biilla ja nu ain. Dán áigge bealli Suoma sámiin orrot sámeguovllu olggobealde, máŋggat sis oaivegávpotguovllus – sáhtášiige leaikkastallat, ahte Helsset lea Suoma stuorimus sámegilli. Helssega sámiin lea sin iežaset ovttastus City-Sámit, man ulbmilin lea doalahit ja ovddidit sámi identitehta ja sámegiela gávpotbirrasis.

 

Sámiid sajádat servodagas dán áigge

Sámediggi

Sámediggi gohcá sápmelaččaid áššiid Suomas. Dat válljejuvvo juohke njealját jagi válggaiguin. Virgeoapmahaččat galget gullat sámedikki sápmelaččaid guoski áššiin. Ieš gullanprošeakta dáhpáhuvvá cealkámušaid (breivviid) bokte, maid sámediggi čohkke ja sádde Helssegii ministeriijaide. Rivttes gullan- ja ráđđádallanproseassa ii velge albma láhkai ollašuva sámedikki ja Suoma stáhta gaskkas, vaikko riikkaidgaskasaš lágaid ja soahpamušaid mielde nu galggašii leat. Suopma sáhtášii čuovvut dán áššis Norgga.

Suoma sámedikkis ii maiddái leat makkárge albma mearridanváldi ovdamearkka dihte áššiin, mat laktásit sámiid árbeeatnamiidda dahje sápmelaččaid skuvlejupmái. Nappo geavadagas iešstivrejupmi ja ovttaoaivilvuohta virgeoapmahaččaiguin alihastet ain guhkkin, min olatmeahttumis. Vaikko sápmelaččaid sajádat lea olu buorránan, buktá dálá servodat maid máŋggaid hástalusaid. Assimileren (nappo suddan dahje suddadeapmi váldoálbmogii) áitá ain. Unnitlogu álbmogii lea hástalus doalahit ealáhusa, kultuvrra, giela ja identitehta.

ILO 169

Fáddá, mii ságastahttá olbmuid measta eanemus dál sámeáššiin, lea ILO 169 – soahpamuš. Suoma ráđđehus lea ráđđehusprográmmastis lohpidan ratifiseret ILO-soahpamuša, muhto earret eará dálá presideanta ii guottit soahpamuša. Gažaldagas lea riikkaidgaskasaš soahpamuš, mainna vigget nannet eamiálbmogiidda buoret dili bargat árbevirolaš ealáhusaiguin, ja doalahit ja ovddidit giela ja kultuvrra. Nuppiid sániiguin soahpamuša ratifiseren livččii hui buorre ášši Suoma sápmelaččaide.

UNDRIP

Ovttastuvvan Našuvnnaid eamiálbmotrivttiid guoskevaš julggáštus UNDRIP lea guovddáš riikkaidgaskasaš julggáštus, masa leat čohkken nu gohčoduvvon riikkaidgaskasaš ja máilmmeviidosaš ipmárdusa eamiálbmogiid rivttiin. Suopma lea dohkkehan ja jienastan dan beales ON:id almmolaš čoahkkimis. Iešalddes ILO 169 ja UNDRIP muittuhit nuppiideaset oalle olu. ILO 169 lea ratifiserensoahpamuš, mii geatnegahttá riikkaid heivehit soahpamuša artiklaid riikka iežas lágaide. UNDRIP fas lea julggáštus, mas Ovttastuvvan Našuvnnaid lahttoriikkat leat soahpan ovttas eamiálbmogiid rivttiin. Lea váttis áddet, manin Suoma stáhta álggus duvdá nannosit ON:id eamiálbmotrivttiid julggáštusa, muhto lea vel doaisttážii guođđán ratifiserekeahttá ILO 169 -soahpamuša, vaikko sisdoallu soahpamušas ja julggáštusas lea beanta seamma.

Sápmelašmeroštallan

Ollu sáhka leamaš maŋimuš áiggiid maid das, geat leat sápmelaččat. Muhtumiid mielas Suoma sápmelašmeroštallan lea menddo viiddis, muhtumiid mielas fas menddo gárži. Lea duođai váttis árvvoštallat, geat gullet dihto kultuvrii ja olmmošjovkui. Rájá ferte goittotge gokkonu geassit. Norggas sápmelašmeroštallan lea earálágan go Suomas; iige dáidde leat stuorra ođas dat, ahte Norgga sámediggái lea ihtán maid bellodat, mii vuostálastá sámiid! Ii leat imaš, ahte Suoma meroštallama eai hálidivčče nuppástuhttit. Suoma sámediggi lea áŋgirit gáibidan sápmelaččaide vuoigatvuođa meroštallat iežaset. Ášši sáhtášii hábmet oanehaččat ná: leago riekta, ahte ovdamearkka dihte Itálias/Fránkariikkas/Duiskkas livččii vuoigatvuohta mearridit das, gii lea suopmelaš?

Oahppoplána

Okta mearkkašahtti lávki ovddosguvlui livččii váldit sámiid buorebut vuhtii vuođđooahpahusa oahppoplánas. Dál Suoma skuvllaid oahpahusas sápmelaččain eai muital jur maidige – buorre go máinnašit. Geavadis dálá oahppoplána ii geatnagahte skuvllaid oahpahit maidige sápmelaččain, ja maiddái sámemánát čuvvot dán seamma oahppoplána! Sámemánát sáhttet nuppiid sániiguin vázzit skuvlla, mii ii mange láhkai váldde vuhtii sin iežaset kultuvrra, giela ja historjjá. Muhtumat leat mearridan, ahte mánáide lea dehálot oahppat greikkalaš ipmiliin go sámiid luondduoskkus. Sávaldat lea, ahte ILO-soahpamuš buvttášii mielddistis nuppástusaid maid dán áššái.

Iešmearridanvuoigatvuohta?

Dálá dilis sápmelaččaid áššiin, dego guolástanvuoigatvuođain, boazodoalu guoski áššiin, skuvlejumis ja eará sullasaš áššiin mearridit earát go sápmelaččat. Sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta orru leamen dušše čáppa sátni, iige duođas atte sápmelaččaide vuoigatvuođa mearridit áššiin. Stuorámus hástalus livččiige oažžut albma mearridanvuoigatvuođa daid áššiide, mat duođaige gullet dušše beare sápmelaččaide.

Sámegielat ja daid sajádat Suomas

Suomas hállet golbma sámegiela: davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela. Buot sámegielain leat iežaset girjegielat ja ortografiijat. Stuorámus sámegiela, davvisámegiela, hállet viidát maid Norgga ja Ruoŧa sámeguovlluin. Anáraš- ja nuortalašgielat leat áitojuvvon, daningo gielaid hállit eai leat olu. Sámegielaid leat viggan ealáskahttit giellabeassedoaimmain.

Suomas sápmelaččain lea vuoigatvuohta dikšut áššiideaset eiseválddiiguin sámegillii, geavadis dulkon- ja jorgalanbálvalusaid bokte. Unna oassi eiseválddiin goit duohtavuođas máhttet sámegiela, man dihte vuoigatvuohta ollašuvvá hárve.

Suomas sámeguovllu mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta gazzat vuođđooahpu sámegillii. Sámegiela lea vejolaš lohkat maid nuppi dási skuvllain ja universitehtain. Riikkadásis sámegiela ja -kultuvrra alimus oahpahusas vástida Oulu universitehta Giellagas-instituhtta.

Dán áigge gávdno olu sámegielat girjjálašvuohta. Sámegielat gullojit ja oidnojit ain eanet maid dieđihangaskaomiin.

Sápmelaš populárakultuvra

Árbevirolaš sápmelaš kultuvrra lassin dán áigge oidno ja gullo ain eanet maiddái modearna sápmelaš populárakultuvra. Dán beaivvi nuorra sámedáiddárat ovttastahttet oarjemáilmmi pop-kultuvrra ja sámiid boares árbedieđu. Sámiid kultuvra fállá dán áigge viidát filmmaid, girjjálašvuođa ja govvadáidaga, ja maiddái máŋggabealat musihka rockis rapii.

Sápmelaš multidáiddár Nils-Aslak Valkeapää inspirere sámedáiddáriid ain dán beaivvi. Áillohaš-rohki atnet sámekultuvrra áhččin olles Sámis. Son nannii sápmelaččaid identitehta eandalit 60-80-loguin, go sámiid vigge assimileret váldokultuvrii.

Dovddus sápmelaš dáiddárat ja artisttat suomabeal Sámis:

–       Wimme, jietnačeahppi, guhte ovttastahttá árbevirolaš luđiid modearna mášenmusihkain. Wimme dovdet birra máilmmi ja su varrasamos skearru Mun (2009) bálkkašuvvui jagi 2009 Teosto-bálkkašumiin.

–       Niillas Holmberg, multidáiddár, guhte lea earret eará almmustahttán diktagirjji Dego livččen oaidnán iežan (2010). Son buvttada maid musihka duo-joavkkuinis Niillas Holmberg & Roope Mäenpää (almmustahttán Manin guottán girjjii fárus 2011).

–       Amoc, anáraš rap-musihkar almmustahtii máilmmi vuosttas anárašgielat rap-skearru Amok-kaččâm (2007).

–       SomBy, davvisámegielat rock-joavku lea beaggán musihkainis miehtá davviriikkaid ja Gaska-Eurohpa. Jagis 2009 almmustuvvan albuma Ii iđit vel beasai Suoma virggálaš singlelistui. Joavku vuittii seamma jagi jahkásaš Sámi Grand Prix lávlungilvvu.

–       Ailu Valle, davvisámegielat rap-artista, gean vuosttas albuma Dušši dušše duššat almmustuvvá čakčat 2012. Valle váldá musihkainis beali servodatáššiide, ja gudnejahttá sámiid eallinvuogi ja luonddu.

–       Tiina Sanila Band čuojaha nuortalašgielat rockmusihka. Albuma Sää´mjânnam rocks! almmustuvai geasset 2005. Geasset 2006 almmustahtton single Uuh lei Suoma virggálaš singelisttu goalmmát sajis. Dál joavku doallá bottu.

–       Ánnámáret Ensemble ovttastahttá klassihkalaš, álbmot- ja pop-musihka. Ensembles čuojahit álbmotmusihka ámmátolbmot. Joavkku vuosttas albuma Beallječiŋat – Earrings almmustuvai giđđat 2011.

–       Vilddas lea čuojahan davvisámegielat máilmmemusihka jo jagi 1997 rájes. Joavku almmustahtii goalmmát albumas Silbabárut – Silver Waves Anáris mihcamárain 2012. Vilddas lea čuojahan sihke Suomas ja olgoriikkain.

–        Álbmotmusihkkajoavku Angelit čuojaha ritmmalaš juoiganmusihka ja lea almmustahttán vuosttas skearrus 1992. Angelit lea šaddan dovddusin miehtá máilmmi.