Blog

SSN:a oaivilat Davviriikkalaš sámesoahpamuššii

Suoma Sámi Nuorat -searvi (SSN) vuostálastta davviriikkalaš sámesoahpamušhápmosa dálá hámi dohkkeheami davviriikkalaš sámesoahpamuššan. Ráđđádallamiid galgá joatkit dahje nubbin molssaeaktun luohpat soahpamušas.

Soahpamuš ii ola riikkaidgaskasaš eamiálbmotsoahpamušaid dássái, eandaliige go hállojuvvo  sámiid iešmearridanvuoigatvuođas. SSN ii mange namas hálit sápmelaččaid luohpat sin iešmearridanrievttis, mii ii mange dáhpáhusas sáhte oaivvildit dušše beare stáhta konsultašuvdnageatnegasvuođa, mii dál máinnašuvvo soahpamušhápmosis. Iešmearridanvuoigatvuohta lea dehálamos ášši eamiálbmogiid rivttiin.

SSN goziha sámenuoraid rivttiid, iige sáhte dohkkehit mearrádusaid, mat sáhtašedje fuotnudit sápmelaččaid dalá rivttiid. Riektedássi galgá doalahuvvot UNDRIP minimastándardadásis.

Mearrádusaid, maid mii bargat dál, vaikkuhit boahttevaš buolvvaide ja mii eat sáhte sin beales dahkat mearrádusaid, nuba eat galgga sin dili fuotnudit dálá mearrádusaiguin dahje dahkat mearrádusaid, mat váikkuhit negatiivalaččat sidjiide. Mii galgat jurddašit holistalaččat ja geahččat maid boahttevuhtii dán áiggi sajis.

Mii loktet vel moaddi ášši áššedovdiid dahkan árvalusain Davviriikkalaš sámesoahpamušas, main leat ovttaoaivilis dahje bivdit giddet fuomášumi:

 

Rauna Kuokkanen

“Sámesoahpamuš ii dovddas ja nanne sámiid eamiálbmotrivttiid, maid guovddážis leat (politihkalaš) iešmearrideapmi ja eananrievttit. Soahpamušteaksta addá gova ahte dat dovddasta ja nanne sámiid rivttiid eamiálbmogin muhto dárkilut lohkamiin dat nanne dušše vehádatrivttiid. Dát rievttit gusket kultuvrra, árbevieruid ja giela gáhttemii ja seailluheapmái, mat leat jo dorvvaštuvvon našunála ja álbmogiidgaskasaš lágain. Dán dihtii dálá sámesoahpamuš lea eahpedárki, váilevaš ja čuolbmái.”

“1. Sámesoahpamuš rihkku ONEÁRJ 33. artikla ja geahnohuhttá sámiid guovddáš iešmearridanrievtti, namalassii rievtti mearridit gii ja man vuođul olmmoš adnojuvvo sápmelažžan. Láidehus cealká ahte sámesoahpamuš ii eastát stáhtaid addimis olbmuide geat atnet iežaset sápmelažžan rievtti čálihit (registeret) sámi jienastuslohkui. Dáinna lágiin sámesoahpamuš rihkku ONEÁRJ 33. artikla, man mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta meroštallat iežaset identitehta ja servodatmiellahtovuođa iežaset árbevirolaš vugiid mielde. Láidehusteaksta sámiid jienastuslogus berre sihkkut eret.”

“2. Sámesoahpamuš meroštallá sámiid iešmearrideami dušše siskkáldas kultuvrralaš autonomiijan ja stáhtaiguin konsulteremin sámiide dehálaš áššiid birra. Eamiálbmogiid iešmearrideapmi lea čadnon eatnamiidda. Sámesoahpamuš ii nanne sámiid iešmearrideami politihkalaš autonomiijan iige dorvvas sámiid rievtti hálddašit ja stivret iežaset áššiid dihto guovllus (4. ja 14. artiklat). 4. artikla berre rievdadit nu ahte Sámi politihkalaš iešmearrideapmi dovddastuvvo ja nannejuvvo. Sámi iešmearrideami ii sii sáhte kodifieret konsulteremin stáhtaiguin ja dán berre sihkkut eret.”

 

Mattias Åhren

“Nämä oikeudet (itsemääräämisoikeus ja maa- ja vesialueisiin kohdistuvat oikeudet) ovat ensiarvoisen tärkeitä myös siinä mielessä, että pelkästään yhden yksittäisen niitä koskevan sopimusmääräyksen virheellisyys vääjäämättä vaarantaa koko saamelaissopimuksen hyväksyttävyyden. “

“Tästä syystä on erityisen valitettavaa, että vuoden 2017 pohjoismaisessa saamelaissopimusesityksessä luvuissa, joissa käsitellään itsemääräämisoikeutta sekä maa- vesialueisiin kohdistuvia oikeuksia, on lukuisia virheellisyyksiä, joista eräät ovat olennaisella tavalla suorastaan läpeensä vaarallisia. Nämä molemmat luvut eivät lähestulkoonkaan täytä nykyisten tai vakiintumaisillaan olevien kansainvälisten oikeusnormien edellytyksiä. Sama pitää paikkansa myös kriittisen tärkeiden sopimusmääräysten osalta, jotka koskevat henkilöiden kelpoisuutta tulla otetuiksi saamelaiskäräjien äänestysluetteloihin.”

No comments yet.

Leave a Reply