Blog

Suttesája-cealkámuš

SUTTESÁDJAGA GÁVPPÁLAŠ ČÁHCEFITNU JA PRIVATISEREMA VUOSTÁLASTIN

Suoma Sámi Nuorat rs (SSN) vuostálastá Suttesádjaga gávppálaš čáhcefitnu plánaid ja vuođđudeami. Mii hálidit suodjalit Suttesádjaga čuovvovaš sivaid geažil:

  1. Bassibáikin Suttesája lea dehálaš kulturárbi sápmelaččaide
  2. Gávppálaš doaimmat bilidit luonddu ja hehttejit árbevirolaš ealáhusaid
  3. Suttesádjaga guovlu lea min oktasaš kulturárbi, man ii sáhte privatiseret
  4. Sámit galget ieža beassat mearridit iežaset eatnamiid ja čázádagaid geavahusas
  1. Bassibáikin Suttesája lea dehálaš kulturárbi sápmelaččaide

Suttesádjaga luonddubiras lea sámiide bassi. Dat báiki ovddasta maiddái min oktasaš vuoiŋŋalaš árbbi ja árbevirolaš oskku. Mii hálidit seailluhit luonddubirrasa ja  sámi ekologalaš árbedieđu boahttevaš sohkabuolvvaide. Ja juohkit dieđu daidda, geat leat manahan oktavuođa ja dieđu. Mii muittuhit, ahte máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat suodjalit min vuoiŋŋalaš kulturárbbi, sámi kulturmuittuid ja luonddubirrasa.

  1. Gávppálaš doaimmat bilidit luonddu ja hehttejit árbevirolaš ealáhusaid

Mii leat fuolas das, mo čáhcefidnu váikkuhivččii Suttesádjaga birrasii ja gáibidit ahte biras- ja sosiálaváikkuhusaid dutket vuođolaččat. Plánas lea, ahte gávppálaš doaibma attášii bargosaji 4-6 olbmui. Ii leat goittotge sihkkar, ahte fidnu buvttašii bargosajiid ja sisaboađuid justa báikkálaččaide. SSN guottiha bargosajiid lasiheami guvlui, muhto ballá dán fitnu bilidit luonddu ja hehttet mearkašahtti olu árbevirolaš ealáhusaid. Uhkin lea maid guorbmebiilajohtolaga lassáneapmi, mii čielgasit hehttešii bohccuid johttima.

  1. Suttesádjaga guovlu lea min oktasaš kulturárbi, man ii sáhte privatiseret

Lea dohkkemeahttun, ahte  Suttesája láigohuvvošii  ovttaskas fitnodaga gávppálaš doaimmaide. Jos Suttesája lohpiduvvo fitnodaga geavahussii, uhkin lea ahte vel stuorátge fitnodagat besset ávkkástallat dainna. SSN hálida muittuhit, ahte friddja ja ovddalgihtii miehtan (FPIC), galgá váldot vuhtii álggu rájes buot proseassain, mat gusket sámiid. Dán álbmogiidgaskasaš eamiálbmotrivttiid vuođđoprinsihpa dárkkuhussan lea eamiálbmogiid, sin ruoktoguovllu ja luonddu suodjaleapmi. Dáid oktasaš rivttiid ii sáhte sirret. Doaibmanvugiinnis Meahciráđđehus lea duolbman eamiálbmogiid rivttiid ja seammás luonddusuodjaleami.

  1. Sámit galget ieža beassat mearridit iežaset eatnamiid ja čázádagaid geavahusas

Stáhta ii leat duođáštan oamastit sámiid eatnamiid. Mii sámit leat geavahan dáid eatnamiid jo nu guhká go muitit. SSN deattuha, ahte sámit galget ieža beassat mearridit Sámi eatnamiid ja čázádagaid geavahusas.

 

SSN hálida, ahte luonddubiras ja árbevirolaš diehtu seailu maid boahttevaš sohkabuolvvaide. SSN ii dohkket Suttesádjaga bassi guovllu privatiserema ja gávppálaš ávkkástallama. SSN gáibida, ahte čáhcefitnu sirdojuvvo eará sadjái ja mii deattuhit, ahte eat vuostálastte bargosajiid háhkama. Vuođđočáhci, man fidnu pláne váldit, gávdno juohke sajis Ohcejoga gielddas.

No comments yet.

Leave a Reply